Olen huomenna menossa opponoimaan ystäväni seminaaria, jossa joudun kiipeliin. En osaa sanoa asioita pehmeästi, maltillisesti enkä varsinkaan ruumiini saatellen vaihtamana. Ei, minun sanani iskee kuin iltapäivän lumimyrskyn läpi lyönyt salama. Se väläytti jopa lukulamppuasi tuossa sängyn vierellä. Kiitos talon satavuotisen sähköisen johdotusjärjestelmän, värisimme koko tornissa - onneksi vain sen sekunnin sadasosan verran.
Sen sai aikaan tämä pieni kirja -viittaus lähtee kiiltomadossa julkaistusta arviosta, joka myös ystäväni tulisi lukea ennen seminaari-istuntoaan. Kiusallista tämä pyövelin leikkiminen. Pienten kirjojen viestit tai viestimättä jättämiset ovat valtavia vääntöjä ison miehen lihoissa kuten o kantokorpi silmän ja mielen luettuaan on todennut. Lukija lukee ruumiillaan.
Onnea ystävälleni huomiseen seminaariin, että ei minusta ruumiillistuisi, että minä ruumiillistuisin ennen kohtaamistamme. Että saattaen vaihtaisin pedagogiasta toiseen. Bon nuit, mon francais.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti